Meidän esikoisella oli jo pienestä pitäen "hassuja juttuja". Hän oli rauhallinen, mutta aistiherkkä. Eli esim.keväällä siirtyminen pitkähihaisesta lyhythihaiseen paitaan oli hankalaa. Puuro piti olla just samalaista-aina. Kun yleensä tein puurot maito-vesiyhdistelmään, ja kerran pelkkään maitoon, niin Esikoinen huomasi tämän makueron eikä suostunut syömään. Ikää oli noin 4v.

Lapsiryhmässä johtaja ja pomo.

Aakkoset oppi tosiaan 2 vuotiaana, ja luki sujuvasti 2,5 vuotiaana "Kolme pientä kissan poikaa"-kirjaa. Oli siinä meikäläisellä ihmettelemistä, miten joku voi osata lukea ilman, että on opetettu...

Enempi ongelmia oli sosiaalisissa tilanteissa.Jos AS-lapsi ajattelee autoja, AS-lapsen mielestä kaikki muutkin ajattelee autoja.Eli puuttuu empatia.

AS-elämää helpottaa rutiinit ja ennakointi. Monet asiat tulee valmistella. Hänelle on hyvää antaa aikaa "sulatella." Jos aiemmin ilmoitin"nyt lähdetään kauppaan", oli meteli valmis ja kaos pystyssä. Nyt kun ossan sen ilmoittaa ajoissa, on siirtyminen paljon helpompaa.

Niin monta on AS-tapausta kuin on lastakin. Eli jokainen on erilaisensa.Yleisesti voi sanoa, että AS-lapset on nk.keskivertoa älykkäämpiä ( anteex, tää keskiverto on itsestäni järkyttävä sana) , mutta he tarvitsevat tukea ja kuntoutusta sosiaalisissa tilanteissa.

Meillä voisi kuvata Esikoista sanoilla: omaehtoinen, valikoiva ruoan suhteen,sääntö orientoitinut, määräilee toisia, voimakastahtoinen, herkät aistit, hyvä muisti, HAASTAVA mutta RAKAS.

Esikoisemme on myös mielellään hakeutunut aikuisten seuraan juttelemaan, jotkut ovatkin kokeneet hänet ns.pikkuvanhaksi.

Johtuneeko sitten AS:stä vaiko  mistä, mutta sana on hallussa.Eräs mieleen painunut tapaus; Pojat leikki mummolan tuvassa pallolla. Olin tietty muutaman kerran kehottanut lopettamaan ennekuin jotain särkyy. Ja sitten se tapahtui------mummon maljakko kaatui ja rikki. Otin pojilta pallon, johon Esikoinen kyynelsilmin reagoi;" Äiti, ensin sinä teet kaksi näin kilttiä poikaa ja sitten sinä olet noin ilkeä.Sano miksi, sano miksi?"

Siinäpä sitä miettimistä kerrakseen.